Tunnelukkoja

Näin tuossa uusimmassa Fit-lehdessä pienen jutun tunnelukoista. Siinä kerrottiin, miten tapa ajatella, tuntea tai käyttäytyä tietyissä tilanteissa voi ohjata koko elämää ja pahimmillaan estää onnen kokemisen. Nämä tunnelukot ovat jo lapsuudesta ja nuoruudesta peräisin ja voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään negatiivisesti.

Jäin nimittäin miettimään viime postauksessa pohtimaani tapaa ajatella. Kieltämättä minulla on varmasti jos jonkinlaista tunnelukkoa lapsuudesta asti jäänyt päälle. Minun on esim. tosi vaikea ilmaista tunteitani kenellekään. En uskalla sanoa ääneen lauseita Rakastan sinua tai Vihaan sinua, vaikka tunne olisikin sillä hetkellä voimakas.

Lehdessä oli linkki Skeematerapian sivuille, jossa voi tehdä tälläisen tunnelukkotestin itselleen. Siellä luetellaan 18 erilaista tunnelukkoa kuten alistuminen, riippuvuus, emotionaalinen estyneisyys, hyväksynnän haku jne.
Tein testin, ja ikävä kyllä tuloksista kävi ilmi, että minulla on melkein kaikki lukot vähintään keskivahvana. Tottakai sivuilla mainostetaan jotain kirjaa, jonka avulla voisi näistä itse päästä eroon -tai sitten sitä on olemassa skeematerapiaan perehtyneitä terapeuttejakin (mutta ei minun paikkakunnallani) Voisihan tuon kirjan joskus kirjastosta hakea...

Vaikka testin mukaan ajattelen aika pessimistisesti, niin siitä olen yrittänyt nuoruudesta asti eroon. Olen kuitenkin -mielestäni ainakin -perusoptimisti, vaikka itseäni kohtaan olen usein turhan negatiivinen . Osaan iloita "elämän pienistä iloista" aika paljon. Eikä sen tarvitse olla useimmiten sen kummempaa kuin ensimmäisen leskenlehden näkeminen, hyvän biisin kuuleminen kauppareissulla tai euforinen tunne hyvän treenin jälkeen!

(kuva netistä)